Myksomatoosi

Myksomatoosi on myksoomaviruksen aiheuttama kaniinien (Oryctolagus cuniculus) tauti. Ruokavirasto totesi ensimmäisen tapauksen Suomessa heinäkuussa 2020 espoolaisella villikaniinilla ja tämän jälkeen sitä on todettu myös lemmikkikaneilla

Oireet

Myksomatoosin oireisiin kuuluvat silmäluomien märkivä tulehdus, pään turvotus ja nahkaan muodostuvat patit. Nahkaan muodostuvat patit ovat turvotuksenomaisia ihokasvannaisia. Kasvannaiset ilmestyvät ensin tartuntakohtiin, pään seudulle tai sukupuolielimiin, josta virus leviää laajemmalle elimistöön.

Silmäluomet turpoavat ja myöhemmin esiintyy märkäistä silmävuotoa. Myös päähän ja korviin muodostuu rupisia patteja. Tartunnan saatuaan kani voi kuolla jo 5-6 päivän kuluttua. Lievemmän tautimuodon saaneet kanit saattavat elää pitempään. Taudin perakuuttia eli äkkikuolemaa aiheuttavaa muotoa esiintyy poikasilla, jotka ovat muutoinkin herkempiä sairastumaan.

Tauti leviää erityisesti verta imevien hyönteisten, kuten hyttysten, kirppujen sekä suoran eläimien välisen kosketuksen kautta. Virus tarttuu kaiken ikäisiin kaneihin, mutta ei sairastuta ihmisiä tai muita eläimiä. Virus tarttuu myös rusakoihin ja jäniksiin.

Ennaltaehkäisy

Paras keino ennaltaehkäistä virusta on rokottaa kani. Artikkelia kirjoittaessa virusta on löytynyt toistaiseksi vain Uudenmaan maakunnan alueelta. Erityisesti tällä alueella rokottamat kanit kannattaa siirtää sisätiloihin, jotta minimoidaan hyttysten välityksellä leviävä tartunta ja ehkäistä mahdollinen kosketus villikanien ja muiden jäniseläinten kanssa. Ruokavirasto suosittelee rokottamaan kanit Uudellamaalla ja muilla villikaniinien asuttamilla alueilla. Rokotusta suositellaan lisäksi näyttelyihin ja muihin kanitapahtumiin osallistuville kaneille – myös edellä mainittujen alueiden ulkopuolelta.

Rokote

Tällä hetkellä Suomessa saatavilla oleva rokote on nimeltään Nobivac Myxo RHD Plus, jolla rokotetaan kanit molempia RHD-muotoja sekä myksomatoosia vastaan. Rokote sisältää heikennettyä myksoomaviruskantaa, jota on muunnettu geneettisesti siten, että se voi tuottaa myös erästä RHD-viruksen proteiinia. Artikkelia kirjoittaessa rokotetta ei Pohjoismaissa ole saatavissa 50 annoksen pulloissa, joten rokotuspäivien järjestäminen yhtä edullisesti, kuin Filavac -RHD rokoteella, ei ole mahdollista.

Rokote voidaan antaa 5 viikon iästä alkaen, mutta suuuret maternaalisten vasta-aineiden pitoisuudet myksooma- ja/tai RHD-virusta vastaan voivat mahdollisesti heikentää valmisteen tehoa. Tästä syystä rokotettujen emojen poikaset suositellaan rokotettavan vasta 7-viikon ikästä lähtien. Rokote voidaan antaa myös tiineyden aikana. Rokotteen vaikutusta uroskanien hedelmällisyyteen ei ole tutkittu.
Immuniteetin muodostumiseen menee kolme viikkoa ja rokote on uusittava vuosittain. Rokotuksen jälkeen kanilla voi olla pientä lämmönnousua ja pistoskohtaan saattaa nousta enimmillään halkaisijaltaan 2 cm kokoinen kivuton patti. Turvotus häviää täysin kolmen viikon kuluessa rokotuksesta.

Hyvin harvinaisia (alle 1 / 10 000 hoidettua eläintä, mukaan lukien yksittäiset ilmoitukset) haittavaikutuksia voivat olla mm. paikalliset reaktiot pistoskohdassa (kuolio, ruven muodostus, karsta tai karvanlähtö), vakava yliherkkyysreaktio, joka saattaa johtaa kanin kuolemaan tai lievien myksomatoosioireiden esiintyminen kolmen viikon sisällä rokotuksesta. Viimeaikainen tai piilevä myksoomavirusinfektio saattaa vaikuttaa haittavaikutusten ilmenemiseen jossakin määrin.

Myksomatoosi maailmalla

Myksomatoosi on Pohjois- ja Etelä-Amerikkalaista alkuperää. Lähtömaassaan viruksen kantajina toimivat Sylvilagus-suvun kaniinit, jotka sairastavat taudin vain lievänä. Tavalliset lemmikkikanit kuuluvat Oryctolagus-sukuun. Virus on levinnyt Eurooppaan ja Australiaan ihmisen välityksellä ja esimerkiksi Etelä-Ruotsissa virus on viihtynyt jo pitkään.

Lähteet
Ruokavirasto
Textbook of Rabbit Medicine
Rokotteen yleistietolomake
Rokotteen valmisteyhteenveto